torstai 14. helmikuuta 2013

Vertaistukea ystävänpäivänä

Alkaessani kirjoittaa blogia, en arvannut kuinka paljon meitä samassa elämäntilanteessa olevia löytyisi. Aluksi blogini oli suljettu. Kirjoitin sitä ainoastaan itselleni. Muistoja adoptiomatkalta, tunteiden purkamista. Seuraavaksi kutsuin veljeni lukemaan ajatuksiani. Hän taisi olla ensimmäinen, jolle kerroin adoptiosta. Sitten laitoin blogin avoimeksi. Jos tästä olisi jollekin apua. Keskenmenojen aikoihin etsin vimmatusti apua netistä, halusin löytää kohtalotovereita. Jonkun joka kertoisi, että heillekin on käynyt näin. Ja tietenkin toivoin, että keskenmenoihin löytyisi syy ja se voitaisiin korjata. Mutta suurin osa tuntuu saavan biologisen lapsen monenkin keskenmenon jälkeen. Monella keskenmenoihin löytyy syy. En siis löytänyt kaipaamaani tukea.
Nyt asiat ovat toisin. Meitä adoptiomatkailijoita on muitakin. Jokaisella on oma tarinansa taustalla mutta kuitenkin olemme samalla matkalla nyt.
Olen löytänyt mahtavia blogeja. Liittynyt keskusteluryhmään. Nähnyt teitä ihan livenä adoptiopäivä-tapahtumassa. Vertaistukea on niin monenlaista. Jokin aika sitten kuulin jälleen yhden tarinan, josta saattaa alkaa adoptioprosessi. Ehkä kertoja tunnistaa tästä itsensä, kiitos luottamuksesta!

Näin ystävänpäivän kunniaksi laitan eteenpäin ensimmäisen tunnustukseni. Sain nämä sydämet Illusialta blogista Toiveissa. Kiitos <3








Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2. Valitse viisi ihanaa blogia ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset, joille jätit tunnustuksen, antavat sen eteenpäin.


Niinkuin mainitsin, olen löytänyt paljon ihania blogeja. Valitsen nyt ne viisi, joissa vierailen lähes päivittäin.
Ainutlaatuinen 
Pikku Himpulat  
Jaksan jaksan
Ukkosta ilmassa  
ja tietenkin Toiveissa



Lisäksi haluan toivottaa hyvää ystävänpäivää kaikille ystävilleni, olette tärkeitä!



keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Kipeänä vol. tuhat

Kipeänä jälleen. Kotona, antibioottia, lepoa ja leffoja. Ehdinhän olla jo hetken terveenä. Töissäkin oli työt hyvässä jamassa. Ei ole enää. Nyt oli ensimmäistä kertaa kunnolla kuumetta ja tulehdusarvo koholla. Kuulemma suht yleistä tämä on/off-sairastelu ollut muutamana viime talvena. Saisi omalta kohdaltani riittää jo. Suututtaa, ärsyttää, huolestuttaa.

Olin ilmoittautunut huomiseen Interpedian adoptiokontaktit -infoon. Soitin ja peruin menemiseni. Onneksi seuraava info on jo maaliskuun loppupuolella. Sinne sitten. Toivottavasti.
Maaliskuun alkuun on varattu pieni matka. Siihen mennessä on pakko olla kunnossa. PAKKO!

Lapsiesitys

 Lapsiesitys, katsomismatka ja hakumatka Blogi on ollut hiljainen pitkän ajan. Arki on vienyt mennessään ja vapaa-aikaa ei oikeastaan ole ju...