keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Ei niin hyviä väliaikatietoja

Saamme mukavan usein postia adoptiokoordinaattoriltamme. Tänään tuli kattava sähköposti Bulgarian tilanteesta. Mutta sähköpostin sisältö ei sitten ollutkaan kivaa luettavaa. Jonotusajat ovat jälleen pidentyneet. Tällä hetkellä tervettä ja pientä lasta joutuu odottamaan jopa neljä ja puoli vuotta! Huomasin tämän itseasissa jo jokunen päivä sitten lukiessani blogia The Road Less Traveled
Nyt ahdistaa, itkettää ja ajatukset ovat sekavia. Mitä tässä oikein pitäisi tehdä, jos tämä on oikeasti pysyvä tilanne? Tai jos jonotusaika tästä vielä pitenee? Emmekö reagoi mitenkään, odotamme vaan, ja ehkä, joskus viiden vuoden päästä meillä saattaa olla lapsi, tai sitten ei. Olisimme silloin jo 43-vuotiaita. Alammeko miettiä kohdemaan vaihtoa? Tai SN-lasta? Vai luovummeko koko hommasta? 
Emmekö me ole jo saaneet tarpeeksi vastoinkäymisiä osaksemme? Sekä fyysisiä että psyykkisiä. 
Kyllä tuntuu pahalta....

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Ranskalaisia viivoja

- Koitan pitää adoptioajatukset mielen perukoilla, ihan tarkoituksella. Vielä kolmisen vuotta odotusta jäljellä.
- Kävin tyttökamujen kanssa reissussa Irlannissa. Ihania maisemia, kotoisia pubeja, kivoja ostoksia, lomaa.
- En tiedä johtuuko endometrioosista vai mistä mutta painan enemmän kuin koskaan ennen ja kroppa on ihan turvoksissa.
- Olen aloittanut kahvakuulailun ja ladannut salikortin. Ja jopa käynyt siellä salilla.
- Vielä neljä viikkoa tiukkaa työntekoa ja sitten kolmen viikon kesäloma.
- Tällä hetkellä ärsyttää ihan suunnattomasti valitukset raskaana olemisen ahdistuksesta, lapsiperheen raskaasta elämästä, vauvojen yöllisistä heräämisistä ym. Kuulostaa varmaan kovin itsekkäältä mutta olen päättänyt, että näitä asioita koskien "mulla on oikeus mun omiin tunteisiin".
- Ehkä fiilikset yllä olevista ärsytyksistä muuttuvat, jos joskus saamme oman kullannuppusen kotiin saakka.
- Noin puolen vuoden päästä meidän pitää vahvistaa Bulgarian oikeusministeriölle, että haluamme pitää adoptioprosessin voimassa. Tätä koskien olemme hiukan miettineet muutammeko joitakin "parental history" -kohtia papereissamme ja nostammeko ikätoivettamme. 

Näin tällä erää.

Lapsiesitys

 Lapsiesitys, katsomismatka ja hakumatka Blogi on ollut hiljainen pitkän ajan. Arki on vienyt mennessään ja vapaa-aikaa ei oikeastaan ole ju...