keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Ei niin hyviä väliaikatietoja

Saamme mukavan usein postia adoptiokoordinaattoriltamme. Tänään tuli kattava sähköposti Bulgarian tilanteesta. Mutta sähköpostin sisältö ei sitten ollutkaan kivaa luettavaa. Jonotusajat ovat jälleen pidentyneet. Tällä hetkellä tervettä ja pientä lasta joutuu odottamaan jopa neljä ja puoli vuotta! Huomasin tämän itseasissa jo jokunen päivä sitten lukiessani blogia The Road Less Traveled
Nyt ahdistaa, itkettää ja ajatukset ovat sekavia. Mitä tässä oikein pitäisi tehdä, jos tämä on oikeasti pysyvä tilanne? Tai jos jonotusaika tästä vielä pitenee? Emmekö reagoi mitenkään, odotamme vaan, ja ehkä, joskus viiden vuoden päästä meillä saattaa olla lapsi, tai sitten ei. Olisimme silloin jo 43-vuotiaita. Alammeko miettiä kohdemaan vaihtoa? Tai SN-lasta? Vai luovummeko koko hommasta? 
Emmekö me ole jo saaneet tarpeeksi vastoinkäymisiä osaksemme? Sekä fyysisiä että psyykkisiä. 
Kyllä tuntuu pahalta....

11 kommenttia:

  1. Ompa ikävää :( Minusta kyllä vaikutti alunperinkin että Bulgaria ei ole mikään terveiden pienten lasten kontakti, mutta en tiedä sen tarkemmin millaisia erityistarpeita sieltä tulee. (Olimme siis Helsingin hakijoita silloin kun Bulgaria tuli tarjolle uutena kontaktina). Kannattaa tosiaan miettiä tarkasti mitä haluaa jos vaikuttaa että odotusajat eivät yhtään lyhene ja tehdä ratkaisut melko nopeasti, jos haluaa vaihtaa kontaktia, mutta terveitä ja pieniä lapsia ei taida tällä hetkellä tulla nopeasti juuri mistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi saimme hieman lisätietoja koskien pitkältä näyttävää odotusaikaa. Bulgarian oikeusministeriö haluaa, että adoptiohalukkuus vahvistetaan vuosittain. Jos näin ei tehdä, hakemuksia ei prosessoida eteenpäin. Joten voi olla, että nämä yli neljän vuoden odottajat eivät ole vahvistaneet halukkuuttaan ja ovat nyt "pulpahtaneet pintaan" ja saaneet lapsiesityksen.
      Olemme myös saamassa lisätietoja Bulgariasta viime vuonna adoptoiduista lapsista. Näämme sitten minkä ikäisiä lapset ovat olleet ja minkälaisia erityistarpeita heillä on ollut.
      Joten ei luovuta toivosta ihan vielä :)

      Poista
  2. Oletko liittynyt bulgaria adoption facebook- ja yahoo ryhmiin? Suosittelen lämpimästi seuraamaan tilannetta kansainvälisessä porukassa. Noista ryhmistä saanee hyvää kuvaa siitä että kannattaako odottaa ja mihin suuntaan tilanteet on kehittymässä. Paljonko hakemuksia Suomesta on nyt Bulgariaan lähtenyt? Odottavatko kaikki pientä&tervettä vai onko sn-odottajiakin joukossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole liittynyt. En edes ole tajunnut etsiä tuollaisia ryhmiä... Onko sinulla vinkata mitään tiettyä ryhmää? En nimittäin ihan heti löytänyt facebookista. Yahoota en ole vielä ehtinyt katselemaan.
      Tällä hetkellä Suomesta on viisi hakemusta odottamasta lapsitietoa. En tiedä minkälaisia lapsia on toivottu.

      Poista
  3. Harkitkaa nyt ihmeessä sn-lasta. Koko "terveen lapsen odottaminen" on hirvittävän harhaanjohtavaa adoptiossa. Terveen statuksella tulevilla on sairauksia, jotka ei tiedossa. Joko tullessa tai puhkeaa myöhemmin. Ja sn:t on useimmiten täysin hoidettavia juttuja. Paljon pienempiä kuin minkälainen erityistarve itse adoptio ja sen aiheuttamat asiat lapsen psyykeeseen ja kokemusmaailmaan voivat olla. Fyysiset asiat on huomattavasti helpommin hoidettavia kuin adoptiolapsen psyyke monesti. Jokainen adoptiolapsi on sn-lapsi jo pelkän taustansa takia. Ja sn adoptiossa saatte itse vielä päättää mitkä sn:t on teille helppoja käsitellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meillä on nyt kovasti harkinnassa terveyslomakkeen uudelleen läpikäynti. Odotamme vielä tietoja viime vuonna adoptoiduista lapsista. Siitä saisi vähän osviittaa, ehkä. Kun olemme saaneet vähän lisää tietoja, ajattelimme mennä juttelemaan asiasta lastenlääkärin kanssa.
      Olen kanssasi ihan samaa mieltä ja mietin juuri eilen, että pienet fyysiset ongelmat ovat paljon helpompia hoitaa kuin psyykkiset. Ja totta on myös se, että jokainen adoptiolapsi on omalla tavallaan SN-lapsi.

      Poista
  4. Bulgaria Adoptions -nimellä näyttäisi löytyvän fb:stä. Yahoo-ryhmän nimi on Bulgaria-Adopt. Kannattaa ehdottomasti myös verkostoitua suomalaisten hakijoitten kanssa jos ette sitä ole jo tehneet, perustakaa vaikka yhteinen fb-ryhmä odottajille.

    Olen samaa mieltä tuon ensimmäisen anonyymin kanssa, en ajatellut Bulgariaa ei-sn -kontaktina silloin kun se avautui ja ihmettelin itse asiassa että miksi heiltä halutaan lisätä kontaktien määrää. Ainakaan terveitten lasten hakijoista ei varmaan ollut pulaa aikaisemminkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jostain kumman syystä hain koko ajan nimellä Bulgarian adoptions....
      Mietimme mieheni kanssa myös, että miksi haluavat lisää hakijoita, jos jonotusajat sitten vain venyvät. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon hakijoita on yhteensä.

      Poista
  5. Hei!

    Bulgarissa näyttää tällä hetkellä nopein väylä olevan MOJ SN-ohjelmaan listatut lapset. Totuuden nimessä siellä on pääasiassa vaikeasti vammaisia ja hyvin erityistarpeisia lapsia (tai terveitä mutta yli 10v lapsia) eli ei se välttämättä ole kaikille sopiva vaihtoehto. Onko muuten tietoa voiko tuolta MOJ-listalta muiden maiden tapaan myös suomalaiset "valita" lapsia? Näinhän esim. USA perheet toimivat. Tätä olen miettinyt, kun en itse prosessia sen paremmin tunne ja netistä löytyy enimmäkseen USA kansalaisille tarkoitettua tietoa.

    Bulgarialaisia SN-lapsia löytyy useilta eri "waiting children photolisting" -listoilta - sieltä voi saada käsityksen millaisia SN-lapsia siellä odottaa perhettä. Yksi sivusto (joka ehkä on jo tuttu), jossa myös MOJ listan lapsia on, on Reece´s Rainbow. Ja sieltä löytyy lasten lisäksi paljon perheitä ja blogeja (Sponsor A Family otsikon alta), joissa voi seurata SN-lasten adoptioprosessia sekä elämää uudessa kotimaassa (USA). Bulgarian SN-lasten tilanne ei ole kovin hyvä; siellä erityistarpeisia lapsia edelleen kuolee käytännössä hoidon puutteeseen. Toki lapsia hoidetaan (=syötetään, vaihdetaan kuiviin, pestään jne.) mutta lastenkodit ovat hyvin erilaisia mm. sen suhteen onko tarjolla esim. fysioterapiaa ja millaista hoitoa lapset saavat. Yksi äärimmäinen esimerkki löytyy blogista "The Blessing of Verity" ja siellä Katien tarina. Pahimmillaan lieväkin erityistarve voi hoitamattomana aiheuttaa lapselle vakavampia ongelmia. Toisaalta päästyään perheeseen ja saadessaan rakkautta, hoivaa sekä ravintoa, lapset kokevat aikamoisen muutoksen - monessa mielessä.

    Itse olen seurannut useita ulkomaalaisia blogeja jo kauan; enimmäkseen ihmetellen miten joku voi haluta maksaa kymmeniä tuhansia dollareita voidaakseen adoptoida SN-lapsen, jolla on todella vaikeita erityistarpeita tai joka on (syvästi) kehitysvammainen. Nyt katson asiaa aivan toisin, kun olen itse pienen kehitysvammaisen lapsen äiti. Lapsen erityisyys on tuonut toki elämään hieman haasteita mutta sen lisäksi erityisen paljon iloa. Meidän lapsemme erityistarpeiden lista on moninainen mutta käytännössä elämme hyvin samanlaista elämää kuin aikaisemminkin. Mutta en olisi vielä vuosi sitten voinut kuvitella olevani vammaisen lapsen äiti ja vieläpä onnellinen sellainen.

    Jokainen lapsi ansaitsee perheen mutta erityistarpeisella lapsella on myös erityisen suuri tarve löytää perhe. Ja siitähän adoptiossa on kyse: löytää lapselle perhe eikä perheelle lasta.

    VastaaPoista
  6. Harvalla alunperin tervettä lasta toivovalla on kuitenkaan mahdollisuksia adoptoida noilla listoilla esiintyviä lapsia, mutta se että hyväksyy laajemmin erityistarpeita ei tarkoita että saisi todella vakavasti erityistarpeisen lapsen. Monen erityistarpeen kanssa pystyy elämään hyvinkin normaalia elämää ja ne saattavat kuulostaa paperilla paljon pelottavammilta mitä käytännössä ovat. Jos vaan mahdollista niin kannattaa kysyä palveluntarjoajalta olisiko heillä listaa perheistä kenellä on sn-lapsi (jostain muusta maasta) ja jotka olisivat halukkaita tapaamaan/keskustelemaan kokemuksistaan.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommenteista! Meillä on myös hiukan kokemusta vammaisen lapsen elämästä. Ystävillämme on vaikeasti vammainen lapsi. Olemme päässeet seuraamaan hänen kehitystään. Ja voisi sanoa, että valitettavasti olemme myös seuranneet vanhempien kamppailua mm. hoidon järjestämisen kanssa. Tämän lisäksi olen työssäni päivittäin tekemisissä vammaisten, sairaiden, vanhusten ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden ihmisten kanssa. Kaikkien näiden kokemusten pohjalta haluamme olla varmoja omista voimavaroistamme. Haluamme tarjota lapsellemme kodin, jossa hän saa kaiken tarvitsemansa hoidon.
    Jatkamme siis edelleen SN-listan tutkimista.
    En tiedä onko Suomesta mahdollista adoptoida lapsia MOJ:n listalta tai noilta muilta listoilta. Listoja näyttää olevan useampia.
    Saimme alunperin tiedon, että jos hyväksymme jonkun tietyn eritystarpeen, etsitään meille nimenomaan lasta, jolla tämä eritystarve on. Facebookin Bulgaria Adoptions ryhmästä olen saanut toisen käsityksen. Ehkäpä tämäkin asia selkenee ennen kuin päivityksemme on ajankohtainen.

    VastaaPoista

Lapsiesitys

 Lapsiesitys, katsomismatka ja hakumatka Blogi on ollut hiljainen pitkän ajan. Arki on vienyt mennessään ja vapaa-aikaa ei oikeastaan ole ju...