sunnuntai 15. joulukuuta 2013
Ensimmäinen vuosi
Ensimmäinen vuosi adoptio-prosessia on nyt virallisesti täynnä. Aloitimme adoptioneuvonnan joulukuun 14. päivä viime vuonna. Nyt odotamme paperien lähtemistä Bulgariaan. Paketti on jo Helsingissä palvelunantajan luona. Paljon on tapahtunut vuodessa. Olemme osallistuneet koulutuksiin, päättäneet palvelunantajan ja kohdemaan. Minut on leikattu ja olemme ostaneet talon. On pitkästä aikaa rauhallinen olo adoption suhteen. Me emme enää voi tehdä asialle mitään. Nyt vain odottelemme. Odotus on ilmeisesti pitkä, jopa kolme vuotta. Kertokaa te tämän kokeneet miten tästä odotuksesta selviää. Nyt jo lapsi kulkee mukana lähes koko ajan. Pikkuinen on mielessä aina. Joskus enemmän ja joskus vähemmän mutta ei koskaan kokonaan poissa. Toivomme alle kolme vuotiasta lasta. Voi olla, että hän on jo syntynyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lapsiesitys
Lapsiesitys, katsomismatka ja hakumatka Blogi on ollut hiljainen pitkän ajan. Arki on vienyt mennessään ja vapaa-aikaa ei oikeastaan ole ju...
-
Nyt ei taida kovin montaa järkevää lausetta tulla. Saatiin lupa!!! Sossutäti ehti laittaa selvityksen talon ostosta Valviraan ennen käsittel...
-
Saamme mukavan usein postia adoptiokoordinaattoriltamme. Tänään tuli kattava sähköposti Bulgarian tilanteesta. Mutta sähköpostin sisältö ei ...
-
Ensimmäinen vuosi adoptio-prosessia on nyt virallisesti täynnä. Aloitimme adoptioneuvonnan joulukuun 14. päivä viime vuonna. Nyt odotamme pa...
Ihana lukea kuulumisianne. Tosiaan paljon on vuodessa ehtinyt tapahtua ja elätte nyt jännittäviä aikoja. Toivotaan, että teidän ei tarvitse ihan kolmea vuotta enää odotella.
VastaaPoistaIhanaa joulun odotusta! <3
Kiitos <3
PoistaMeillä oli hieman erilainen odotusaika kotimaan adoptiossa (vaikkakin samaa pituusluokkaa) koska neuvonta kesti kokonaisajasta kolmisen vuotta. Se tietty helpotti meidän kohdalla odotusta.
VastaaPoistaMutta onhan se pitkä aika vain odottaa! Välillä se on helpompaa ja välillä vaikeampaa. Hankala antaa neuvoja sen suhteen, kun jokainen kokee asiat niin eri tavoin. Koittaa vain muistaa huonoinakin hetkinä, että lopussa siintää lapsi, ettei vaan luovuta liian herkästi.
Voimia odotukseen ja hyvää joulua!
Sitähän tämä odottaminen on, yhtä vuoristorataa. Toisina päivinä jaksaa ja toisina ei. Onneksi tänne blogiin voi purkaa tunteita ja myös tätä kautta saa vertaistukea.
PoistaKiitos kommentistasi ja hyvää joulua!
Niin ensiksi onnea..odotus on alkanut :) Meillä odotusta kesti n.1v. Oltiin varauduttu 1,5-2v. Se meni oikein joutusasti..mitä siinä loppu aikana otti puhelimen aina joka paikkaan mukaan, jopa vessaan :) etelä-afrikasta lapsitiedot soitettiin yleensä perj ja aamupäivästä tai ma aamuna, niin perjantait oli sellaisia kutkuttavia. Se perjantai kun meille soitettiin niin olikin erilainen. Olin jo luovuttanut siltä viikolta odottamisen, kun yllättäen 15.45 soitettiin. en osannut ollenkaan tajuta vaikka näin, että interpedialta soitetaan. No sitten kaikki onkin ollut yhtä haipakkaa... :)
VastaaPoistaTsemppiä kovasti ja ihanaa joulunaikaa!
Ihanaa, kiitos! Voin hyvin kuvitella tuon puhelun odotuksen. Menee ihan kylmät väreet, kun ajattelen asiaa. Itse tein samaa, kun tiesin, että lupa oli käsittelyssä, puhelin oli mukana joka paikassa. Olin ihan varma, että siinä on jotain vikaa, kun mitään ei tapahtunut....
PoistaHyvää joulua! Teidän uusi talo on tosi kaunis!
Onnea tästä etapista! Meillä odotus oli hieman erilainen koska se jaksottui kahteen: odotus paperien lähetykseen ja odotus lapsitietoon. Siinä mielessä tavallaan helpompi kun vuodet eivät ole yhtenä suurena könttänä edessäpäin. Itse lapsitieto ei tullut yllätyksenä, koska tiesimme olevamme jonon kärkipäässä ja täten lähiaikoina vuorossa. Luvasta odotimme reilu 2 vuotta. Te olette ainakin päässeet tähän vaiheeseen joutuisasti, mutta kyllähän se 3 vuotta on pitkä aika... tiedättekö onko Bulgarista mahdollista saada yllätyksenä lapsitietoa nopeamminkin vai mennäänkö siellä ihan jonojärjestyksessä?
VastaaPoistaKiitos kommentista ja onnitteluista!
PoistaMeille on kerrottu, että aluksi mennään jonossa ja sitten, kun ollaan 50 "parhaan" joukossa niin alkaa matchays. En oikein tiedä mikä tuohon olisi hyvä suomenkielinen sana.... Lisäksi SN-lomakkeen täyttäminen saattaa hieman lyhentää odotusta. Siinä mielessä aika jännää, että Suomeen ei ole aikaisemmin adoptoitu Bulgariasta, joten kaikki on enemmän ja vähemmän uutta. :)
Me koimme ensimmäisen (ja nyt toisen) odotuksen samalla tavalla kuin te. Kun paperit ovat lähteneet, mitään ei ole enää tehtävissä. Sitten vain odotetaan. Sillä lapsi tulee ihan varmasti, jossain vaiheessa, juuri teidän perheeseen tarkoitettu :) Voimia odotukseen.
VastaaPoistaKiitos! Ja voimia myös teille, jos vielä odottelette :)
Poista