keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Nälkäpeli

Yritän ajatella positiivisesti. Mutta tässä kohtaa pitää lyödä kylmät totuudet tiskiin.


Lapsitiedon saamisen odotusaika Bulgariasta on venynyt viiteen vuoteen. Tähän päälle lisätään vielä katsomismatka, asian käsittely oikeudessa ja hakumatka. Aletaan olla lähellä kuutta vuotta. Meillä on nyt kaksi vuotta odotusta takana. Emme ole vielä edes puolessa välissä. Koko prosessihan on alkanut jo paljon aikaisemmin. Ensin keskenmenoja ja tutkimuksia, sitten adoptioneuvontaa ja kotiselvityksen odottelua. Kyllä on tällä "raskaudella" mittaa. Koko tämän ajan pitää tietenkin olla terve, taloudellisen tilanteen pitää olla tasainen ja mahdollisimman hyvä. Pitää jatkuvasti todistella, että on tarpeeksi pätevä hoitamaan lasta. Joskus mietin onkohan Madonnalle, Angelina Jolielle tai Brad Pittille sanottu, että kyllähän te nyt ymmärrätte, että ette tule nukkumaan enää ikinä ja teidän pitää luopua kaikesta perheen ulkopuolisesta elämästä.


Silloin tällöin odotuksen lomassa pääsemme täyttämään uusia papereita, ottamaan kuvia, tapaamaan sosiaalityöntekijöitä JA taistelemaan asioidemme hoidon puolesta. Tähän saakka mikään ei ole ollut helppoa.
Nyt palvelunantajamme, Helsingin kaupunki, on lopettanut uusien hakemuksien vastaanottamisen koskien kaikkia kohdemaita. Palvelut ajetaan alas. Meille on luvattu, että olemassa olevien asiakkaiden adoptioprosessit hoidetaan loppuun saakka. Aika lienee näyttää pitääkö tämä paikkansa.


Mielestäni tämä on kuin Nälkäpeli -elokuvasta. Katsotaan kenen pää, kroppa ja talous kestävät loppuun saakka. Palkinnon saaminenkin on epävarmaa.

Lapsiesitys

 Lapsiesitys, katsomismatka ja hakumatka Blogi on ollut hiljainen pitkän ajan. Arki on vienyt mennessään ja vapaa-aikaa ei oikeastaan ole ju...