lauantai 3. marraskuuta 2012
Kiva päivä ja ajatuksia
Tänään oli kiva päivä. Vaikka satoi vettä, niin silti oli ihanaa päästä ulkoilemaan päivänvalossa. Ulkoillessa ajatukset alkavat vaeltaa ja erilaisia juttuja pompsahtelee esille. Välillä mietin kuinka paljon asiat ovat muuttuneet siitä, kun aloimme toivoa lasta, kuinka paljon olen itse muuttunut ja mikä on oikeasti tärkeää. Joskus myös vähän murehdin sitä, että mitä jos myös adoptio epäonnistuu? Jos meistä ei ole tarkoitus tulla vanhempia. Pitääkö vain jollain tapaa uskoa siihen, että se tapahtuu, mikä on tarkoitettu? On paljon kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Vielä tällä hetkellä odotan tulevaisuutta pienillä toiveilla, kuitenkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Saamme mukavan usein postia adoptiokoordinaattoriltamme. Tänään tuli kattava sähköposti Bulgarian tilanteesta. Mutta sähköpostin sisältö ei ...
-
Nyt ei taida kovin montaa järkevää lausetta tulla. Saatiin lupa!!! Sossutäti ehti laittaa selvityksen talon ostosta Valviraan ennen käsittel...
-
Ensimmäinen vuosi adoptio-prosessia on nyt virallisesti täynnä. Aloitimme adoptioneuvonnan joulukuun 14. päivä viime vuonna. Nyt odotamme pa...
Oletteko vielä miettineet millään tasolla mistäpäin maailmaa lapsenne voisi kenties tulla vai ehkä täältä lähempää suomesta? E
VastaaPoistaKyllä olemme tätä asiaa miettineet, itseasiassa pyörii päässä jatkuvasti. Tämä oli myös sosiaalitoimiston ensimmäinen kysymys. Yksi iso "kriteeri" on aika. Odotusaika tosin on todella pitkä molemmissa. Mutta päätimme nyt tehdä niin, että menemme ensimmäiseen tapaamiseen ja teemme sen jälkeen lopullisen päätöksen.
VastaaPoistaAika onkin vaikea kriteeri. ajat vaihtelee melko voimakkaastikin.Eri maissa tilanteet voi vaihdella paljon lyhyessäkin ajassa.Joskus josatin maasta saa lapsen nopeasti ja yhtäkkiä tilanne voi muttua oleellisesti.Sen verran tiedän että erityistarpeiset lapsille tarvitaan ottajia.Mikäli olet ryhmäihminen niin suositan että hakeudut jo prosessin alusta asti ryhmiin missä tapaat muita odottajia ja ennekaikkea jo adoptoineita vanhempia.Omasta kokemuksesta tiedän että ihmiset mielellään kertoo kokemuksiaan ja antaa neuvoja ja niistä on apua siinä kun miettii minkälaista lasta toivoo ja mistä maasta.Sieltä saa paljon lisäeväitä omaan prosessiin.Ihmiset on tosi lämpimiä toisiaan kohtaan jos aidosti itselleen apua pyytää pohdintaan. E
PoistaKiitos näistä vinkeistä! Olemmekin jo ilmoittautuneet yhteen tapaamiseen, jossa on mukana adoptioperheitä.
PoistaTällä hetkellä tietomme eri kohdemaista ja Suomesta ovat netistä peräisin. Osa niistä on varmasti paikkansa pitäviä mutta kaikkeen en uskalla luottaa.
Tämä onkin sellainen aihe, johon varmasti palaan myöhemmin. Viimeistään sitten, kun olemme valintamme tehneet. Ja kaikki info on tervetullutta :)
Hei!
VastaaPoistaLöysin tämän sinun blogisi tuon blogilistan kautta ja tämä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta matkalta! :) Jään ehdottomasti lukemaan tätä ja seuraamaan teidän elämäänne kohti tulevaa! :)
En täysin voi samaistua blogini kanssa tähän, koska meille suotiinkin mahdollisuus omaan pienokaiseen. Adoptio oli kuitenkin meilläkin käynyt vahvasti meidän mielessämme jos emme oikeasti saa lapsia itse.
Kiitos kommentistasi ja tervetuloa seuraamaan matkaamme! Toivottavasti matka etenee mahdollisimman pitkälle.
PoistaPaljon onnea omasta pienokaisesta! Ihanaa, että on onnellisia loppuja :)
Luovan Matami, adoptiolapsi on myös oma lapsi...
VastaaPoistaEtsijä, onnea matkaan!
Kiitos :) Toivottavasti sitä vihdoin olisi.
Poista